Suomi 100 pentue 

Kapteeni Olli Puhakka (1916-1989)
Vaikka hävittäjälentäjä Puhakka saavutti talvi- ja jatkosodassa 43 ilmavoittoa, ei hän tarvinnut niihin kaikkiin aseita. Ritari Puhakka aiheutti peräti kolmen viholliskoneen tuhoutumisen vain jallittamalla nämä lentotempuillaan rysähtämään maahan.

Ylikersantti Vilho Pikkarainen (1918-1974)
Valokuvassa katsoo silmälasipäinen, kirjanpitäjän näköinen mies. Todellisuudessa hän oli kylmäpäinen sissipartioiden johtaja, jolla oli erinomaiset erämiestaidot. Pikkarainen määrättiin partionjohtajaksi, vaikka mukana olisi ollut upseeri.

Everstiluutnantti Kalervo Loimu (1906-1975)
Suursaaren valtaus 1942 teki niin suuren vaikutuksen saksalaisiin aseveljiin, että majuri Loimu nimitettiin rautaristin ritarikunnan ritariksi. Mannerheim-ristinsä hän taas ansaitsi sodassa ex-aseveljiä vastaan Lapissa syksyllä 1944.

Alikersantti Toivo Kirppu (1920-1986)
Kirppu huolehti Itä-Karjalassa konekiväärillään puolustuksesta niin peräänantamattomasti, että parikin kertaa hän jäi harhailemaan päiväkausiksi vihollisen puolelle. Kesällä 1944 Kirppu haavoittui selkään Tulemajoella varmistaessaan omien joukkojen vetäytymistä.

Luutnantti Lauri Törni (1919-1965)
Lauri Törniä pidetään usein Mannerheimin ohella Suomen tunnetuimpana sotilaana. Ainakin hänen tarinansa on sellainen, josta saisi melkoisen suurelokuvan: hän lähti talvisotaan, sitten SS-mieheksi Saksaan, takaisin Suomeen jatkosotaan, sitten uudestaan Saksaan ja lopulta Yhdysvaltojen armeijaan. Törni kaatui Vietnamin sodassa 1965.

Korpraali Eino Kiiveri (1923-1993)
Kannaksella Lempaalan lohkolla sotineella Kiiverillä oli erikoinen taipumus kerätä sotasaalista. Asemasotavaiheen aikana hän hiipi vihollisen puolelle, iski vartiomiehen tajuttomaksi ja varasti konekiväärin suomalaisille. Patruunoiden loputtua tilapäisesti kesän 1944 taisteluissa haki hän niitä lisää venäläisten varastoista.

Sotamies Erkki Korpi (1920-1988)
Pirkkalalaisen maanviljelijän taitoa käsitellä konepistoolia on kuvattu ilmiömäiseksi. Yksi JR 7:n yhdestätoista ritarista sai kunniamerkkinsä asemasodan aikana, varsinkin linnoittautuneen vihollisen asemiin tehdyistä partioretkistä.

Kapteeni Veikko Karu (1910-1991)
Hävittäjälaivueen komentajaksi sodassa edennyt Karu puolusti Morane-hävittäjällään talvisodassa Turkua ja sai kolme ilmavoittoa. Jatkosodassa voittoja kertyi seitsemän.

Ylikersantti Sauli Kousa (1912-1956)
Kerran Kousa palasi partioretkeltä vaatteet ja konepistoolin tukki verestä tahmeina. Huolestuneet toverit kysyivät, mihin Kousaa oli osunut. "En haavoittunut. Oli vain pakko nuijia konepistoolin perällä venäläiset tainnoksiin, kun lippaasta loppuivat patruunat."

Simo "Simuna" Häyhä (17. joulukuuta 1905 Rautjärvi - 1. huhtikuuta 2002 Hamina) oli suomalainen sotilas talvisodassa. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista. Häyhän kolmen sotakuukauden aikana ampumien puna-armeijan sotilaiden määräksi on esitetty jopa 542 miestä, joskin oikeampi arvio lienee noin 200 sotilasta.[1] Häyhä itse väittää muistivihossaan ampuneen yli 500 sotilasta.[2] Puna-armeijan sotilaat nimesivät Häyhän "Valkoiseksi kuolemaksi"